Suleriaasissaq

§ 1. Nutaamik qinersinerup kingornatigut sapinngisamik piaartumik, kingusinnerpaamillu ullut 45-t qaangiunnerisigut Inatsisartut katersuutissapput. Ataatsimiigiaqqusisuussaaq ilaasortaq Inatsisartunut sivisunerpaamik ilaasortaasimasoq, imaluunniit arlallit sivisoqatigiimmik Inatsisartunut ilaasortaasimappata angajulleq. Ilaasortap taassuma Inatsisartuni isumaqatigiinniarnerit aqussavai qinigaanerup misilinneqarnissaata Inatsisartullu Siulittaasoqarfiannik qinersisoqarnissaata tungaanut.
Imm. 2. Inatsisartut ilaasortamik akornannit Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaagallartumik pilersitsissapput. Ataatsimiititaliap
ilaasortarissavai ilaasortaq imm. 1-imi taaneqartoq, siulittaasuusussaq, taassumalu toqqagai ilaasortat allat sisamat. Ataatsimiititaliap ilaasortaasa
sinniisussaannik toqqaasoqassanngilaq.

Imm. 3. Ataatsimiititaliaq ilaasortassatut qinikkat qinigaasinnaassusiat pillugu Inatsisartunut inassuteqartassaaq. Ilaasortaq imm. 1-imi taaneqartoq ataatsimiititaliaq sinnerlugu inassuteqaammik Inatsisartunut saqqummiussissaaq.

Imm. 4. Inatsisartunut, Naalakkersuisunut, Inatsisartut ataatsimiititaliaannut imaluunniit Inatsisartunut sinniisuuffissamut allamut qinigaaneq Inatsisartunit akuerineqarsimatinnani kimilluunniit akueriumannginneqarsinnaanngilaq.

§ 2. Inatsisartunut ilaasortaq pinerluttulerinermi inatsit naapertorlugu inaarutaasumik eqqartuussissutikkut imaluunniit akiliisitaanissamik akuersissuteqarnikkut pinerluuteqarsimasutut pineqaatissinneqarpat imaluunniit pinerluttulerinermi inatsit naapertorlugu Inatsisartunut ilaasortaanissaminut nalinginnaasumik isigineqarnermini naleqqukkunnaarutigisaminik pineqaatissinneqarpat § 7, imm. 1, nr. 2
naapertorlugu Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliap inassuteqarnera naapertorlugu Inatsisartut aalajangissavaat iliuuserisaq
ilaasortap eqqartuunneqaatigisaa pineqartup Inatsisartunut ilaasortaaginnarnissaanut naleqqukkunnaarutaanersoq.

Kapitali 2

Inatsisartut Siulittaasuat aamma Inatsisartut Siulittaasoqarfiat

§ 3. Inatsisartut ilaasortamik akornannit Inatsisartut Siulittaasussaat siulittaasullu tullii sisamat nutaamik qinersisoqareernerup kingorna inissitsiterfiusumik katersuunnerminni isumaqati-giinniutigineqanngitsumik, tamatumalu kingorna ukiut tamaasa Inatsisartut ukiuata aallartinnerani, qinertassavaat.

Imm. 2. Qinigassanngortittoq Inatsisartut Siulittaasuattut qinerneqassaaq ilaasortat najuuttut affaannit amerlanernit (amerlanerussuteqarluinnartunit) taaneqaruni. Qinigassanngortittut arlaat amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqanngippat qinersisoqaqqissaaq. Qinersinermi tassani qinigassanngortittoq amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqanngippat qinigassanngortittut marluk aappassaanik qinersinermi amerlanerpaanik taaneqartut pingajussaanik taasinermi taasissutigineqassapput. Taasinerit amerlaqatigiippata qinersineq makitsinikkut aalajangerneqassaaq.

Imm. 3. Aammattaaq Inatsisartut § 27, imm. 1 naapertorlugu qanoq amerlatigineq naapertorlugu qinerseriaaseq malillugu, ataatsikkoortumik qinissavaat siulittaasup tullia siulleq, tulliata aappaa, pingajuat sisamaallu, taakkulu Siulittaasoq peqatigalugu Inatsisartut Siulittaasoqarfiattut
atuutissapput. Siulittaasup tullissaanik qinersinermi Siulittaasup qinikkatut inissaq siulleq, qinersisarnerit eqqarsaatigalugit suleqatigiinnissamik
isumaqatigiissuteqarsimasut attavigisaasa pissarsiarisassaat, pissavaa.

Imm. 4. Tamatumunnga peqatigitillugu Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortat ataasiakkaat sinniisussaannik Inatsisartut qinersissapput.

Imm. 5. Inatsisartuni amerlanerussuteqartut, Inatsisartunut ilaasortat affaat sinnerlugit amerlassusillit, akuersissutigisinnaavaat Inatsisartut Siulittaasuat imaluunniit siulittaasup tulliisa ilaat imm. 1 malillugu tullianik qinersinissap tungaanut
atuukkunnaarsinneqassasoq. Inatsisartut Siulittaasuat Inatsisartunit atuukkunnaarsinneqarpat Inatsisartut Siulittaasoqarfiat tamarmiusoq
tunuassaaq. Nutaamik qinersineq imm. 2-mi 3-milu periusereqqusaasut malillugit ingerlanneqassaaq.

Imm. 6. Aammattaaq Inatsisartut Siulittaasoqarfiannik nutaamik qinersineq imm. 2-mi 3-milu periusereqqusaasut malillugit ingerlanneqassaaq Siulittaasoq Inatsisartut Siulittaasuattut tunuarumalluni allakkatigut qinnuteqarpat imaluunniit pineqartoq toqukkut qimaguppat.

Imm. 7. Siulittaasup tulliisa ilaat ataaseq Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortatut tunuarumalluni qinnuteqarpat imaluunniit pineqartoq peqqiilliornerminik, inuussutissarsiumminik assigisaannilluunniit pingaarutilimmik pissuteqarluni Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortatut sulinngiffeqarallarumalluni qinnuteqarpat Inatsisartut aalajangissavaat qinnuteqaat akuerineqassanersoq. Inatsisartut ataatsimiinnerisa avataanni
taamatut qinnuteqaatit Inatsisartut Siulittaasuannit Inatsisartut sinnerlugit aalajangiiffigineqarallartassapput. Aalajangiinerit Inatsisartut ataatsimiinneranni tullermi Inatsisartunut saqqummiunneqassapput.

§ 4. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut Oqaluuserisassanut Ataatsimiititaliaattut atuutissaaq. Siulittaasoqarfimmik qinersinissap tungaanut §1, imm. 1 naapertorlugu ilaasortaq sivisunerpaamik ilaasortaasimasunit angajulleq kiisalu ilaasortat marluk Inatsisartunit toqqakkat Oqaluuserisassanut Ataatsimiititaliaagallartutut atuutissapput. Oqaluuserisassanut Ataatsimiititaliap imaluunniit Oqaluuserisassanut Ataatsimiititaliaagallartup Inatsisartuni ataatsimiinnissanut oqaluuserisassat suliaralugillu aalajangersassavaat oqaluuserisassallu pillugit nassuiaammi inassuteqaatitik Inatsisartunut saqqummiullugit. Nassuiaat isumaqatigiinniutigineqassanngilaq.

Imm. 2. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat ilaasortanik ataasiakkaarlutik partiinut kattusseqatigiinnulluunniit Siulittaasoqarfimmi ilaasortaatitaqanngitsunut ataasiakkaanut sinniisaasunik, Inatsisartunillu qinerneqartunik, ilaqartinneqarluni Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaliatut atuutissaaq. Inatsisartut peqatigitillugu partiit kattusseqatigiilluunniit, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaatitaqanngitsut, ataasiakkaat sinniisigisaasa ataasiakkaat sinniisussaannik qinersisoqarsinnaassappat, sinniisussaannik taakkuninnga qinersissapput.

Imm. 3. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut sinnerlugit avammut kiinnertartuuvoq.

Imm. 4. Inatsisartut Siulittaasoqarfiata Inatsisartut aamma ataatsimiititaliat sulinerisa piareersaasiorneqarnerisa ingerlanneqarnerisalu pissusissaq eqqorlugu ingerlanneqartarnissaat isumagisassavaa.

Imm. 5. Oqaluuserisassat inatsisartut ataatsimiinneranni oqaluuserisassatut ilanngunneqaqqullugit qinnutigineqartut ilusiliivigineqarlutik saqqummiunneqarnissaannut maleruagassanik erseqqinnerusunik Inatsisartut Siulittaasoqarfiat aalajangersaasinnaavoq.

Imm. 6. Inatsisartut Siulittaasoqarfiata suliassat Suleriaatsimi aalajangersakkat naapertorlugit Siulittaasoqarfimmut saqqummiussat suliarisassavai. Siulittaasoqarfiup suliassat suugaluartullunniit Inatsisartunut Inatsisartunullu ilaasortanut tunngaviusumik pingaaruteqartut suliarisinnaavai.

Imm. 7. Inatsisartut Siulittaasuat suliassani nukingiuttarialinni Inatsisartut Siulittaasoqarfiat sinnerlugu aalajangiisinnaavoq. Siulittaasup tullii Siulittaasup aalajangerneranik sapinngisamik piaartumik ilisimatinneqartassapput.

Imm. 8. Inatsisartut Siulittaasoqarfiata Inatsisartullu Suleriaasiannut Ataatsimiititaliap suleriaasissatik namminneerlutik aalajangersartassavaat.

Kapitali 3

Naalakkersuisut

§ 5. Naalakkersuisunut ilaasortat, Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfiinik ingerlatsisussat, Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaat naapertorlugu Inatsisartut qinertassavaat.

Imm. 2. Naalakkersuisut Siulittaasuat Inatsisartunut ilaasortat akornannit amerlanerussuteqarluinnartut tunuliaqutaralugit qinerneqartassaaq.

Imm. 3. Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisunut ilaasortassat aalajangersimasumik amerlassusillit aqqisigut taasat qinerneqaqqullugit Inatsisartunut inassutigissavai. Qinersineq pissaaq Naalakkersuisut Siulittaasuata siunnersuutaasa ataatsikkoortillugit taasissutiginerisigut.

§ 6. Naalakkersuisunut ilaasortap Inatsisartunut ilaasortaanngitsup Inatsisartunut qinigaasinnaaneq pillugu aalajangersakkat qanoq ilisukkulluunniit atuuttut naammassisimassavai.

Imm. 2. Inatsisartut suliassat tassunga tunngassutillit § 1, imm. 3 naapertorlugu Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaagallartup imaluunniit § 7, imm. 1, nr. 2 naapertorlugu Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliap inassuteqarneri malillugit aalajangiivigisassavaat.

Kapitali 4

Inatsisartuni ataatsimiititaliat

Ataatsimiititaliat inatsisit naapertorlugit pilersinneqartussat

aamma
ataatsimiititaliat ataavartut

§ 7. Inatsisartut inissitsiterlutik ataatsimiinnerminni inatsisartullu ukiuata aallartinnerani ataatsimiititaliat uku pilersissavaat:

1) Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq.

2) Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaq.

3) Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq.

Imm. 2. Inatsisartut taamatuttaaq inissitsiterlutik ataatsimiinnerminni upernaakkullu ataatsimiinnerit tamaasa ataatsimiititaliat uku pilersissavaat:

1) Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq.

2) Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq.

§ 8. Inatsisartut inissitsiterlutik ataatsimiinneranni inatsisartullu ukiuata aallartinnerani ataatsimiititaliat ataavartut allat, siulittaasoqarfiup
inassuteqarneratigut Inatsisartunit pilersinneqassapput.

Imm. 2. Partiit qinersisarnerilluunniit eqqarsaatigalugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasut toqqaasimasut ilaasortaq peqataasinnaatinnagu
ataatsimiititaliani ilaasortaatitatik sinniisussaqartissinnaavaat, tamanna partiit qinersisarnerilluunniit eqqarsaatigalugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasut siumut Inatsisartut siulittaasuannut nalunaarutigisimappassuk.

§ 9. Inatsisartut ataatsimiititalianut ataasiakkaanut ilaasortanik tallimanik Naalakkersuisunut ilaasortaaqqusaanngitsunik qinersissapput. Immikkut pissutsit tamanna pisariaqartippassuk Inatsisartut Siulittaasoqarfiata inassuteqareerneratigut Inatsisartut ataatsimiititaliamut ilaasortanik arfineq-marlunnik qinersisinnaapput.

Imm. 2. Kalaallit Nunaata Folketingimi ilaasortaatitai marluk Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamit qinnuigineqarlutik ataatsimiititaliap ataatsimiinnerini taaseqataasinnaanatik peqataasinnaapput.

Imm. 3. Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq immikkut isertuussisussaatitaanermut pisussaaffiup ataatsimiititaliamut ilaasortanut
allanullu ataatsimiititaliap oqallinnerinik malinnaasinnaasunut atuuttup eqquutsinneqarnissaata qularnaarneqarnissaanut suleriaatsimini sukumiinerusunik
aalajangersaassaaq.

§ 10. Tamatuma peqatigisaanik Inatsisartut ataatsimiititalianut ataasiakkaanut ilaasortanut ataasiakkaanut sinniisussanik qinersissapput. Ilaasortaq peqataasinnaatinnagu sinniisussaq taassumunnga taartaalluni peqataasassaaq.

Imm. 2. Ataatsimiititaliamut ilaasortaq kiisalu taassuma sinniisussaa ataatsikkut peqataasinnaajunnaarallarpata, partiip qinersisarnerilluunniit eqqarsaatigalugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasut qinnuteqarnerat naapertorlugu, Inatsisartut Siulittaasoqarfiat aalajangersinnaavoq
partii qinersisarnerilluunniit eqqarsaatigalugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasut ilaasortamut taartaasussamik taarsiisitsigallarsinnaasut.

§ 11. Allamik aalajangersagaqartoqartinnagu ataatsimiititaliap siulittaasussani siulittaasullu tullissaa nammineerluni qinertassavai.

Imm. 2. Ataatsimiititaliap siulittaasuata isumagissavaa ataatsimiititaliami sulinerup sapinngisamik annertunerpaamik pingaartinneqarnissaa. Inatsisartut Siulittaasuat ataatsimiititaliamut siulittaasumut peqqusisinnaavoq ataatsimiititaliami sulinerup ingerlanera pillugu oqaasiinnarmik allagaqarluniluunniit nalunaaruteqaqqullugu.

§ 12. Ataatsimiititaliap suleriaasissani nammineerluni akuersissutigissavaa, taannalu Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut akuersissutigisassanngorlugu inassutigineqassaaq.

Imm. 2. Ataatsimiititaliaq aalajangiisinnaassuseqarpoq ilaasortat affaannit amerlanerit peqataappata.

Imm. 3. Tamanna pissusissamisoortutut nalilerneqarpat ataatsimiititaliaq suliassaqarfini eqqarsaatigalugit ilaasortat akornanni suliassanik agguataarisinnaavoq.

§ 13. Ataatsimiititaliami oqaluuserineqartut tamanut tusarliunneqaqqusaanngillat.

Imm. 2. Ataatsimiititaliarli aalajangersinnaavoq nalunaarutit aalajangersimasumik annertussusilerlugit killilikkat tamanut tusarliunneqarsinnaasut.

§ 14. Ataatsimiititaliap suliassaasa pingaarnersaraat siunnersuutit Inatsisartunit ataatsimiititaliamut innersuussat suliarineqartarnissaat.

Imm. 2. Ataatsimiititaliaq, ilaatigut Naalakkersuisunut apeqquteqartarnermigut, suliassaqarfimmi iluani ingerlatsinermik malittarinninnissaminut pisussaavoq aammalu Naalakkersuisut inatsisitigut killissarititat iluanni ingerlatsinikkulluunniit ileqqorissaarnermut tunngatillugu killigititat iluanni ingerlatsinissaat nakkutigissallugu.

§ 15. Inatsisartut siunnersuummik suliarinninnermik nalaani qanoq ilisukkulluunniit siunnersuut ataatsimiititaliamut suliareqqitassanngorlugu innersuussinnaavaat, ataatsimiititaliaq siunnersuut pillugu siusinnerusukkut isumaliutissiissuteqarsimagaluarpalluunniit.

Imm. 2. Ataatsimiititaliap suliarinninnera naammassitsiillugu Inatsisartut suliarinninnertik unitsikkallassavaat.

§ 16. Ataatsimiititaliaq isumaqaruni siunnersuut ataatsimiititaliap allap suliassaqarfiinut attuumassuteqartoq Inatsisartut Siulittaasoqarfiata akuersineratigut ataatsimiititaliaq taanna qinnuigisinnaavaa siunnersuummik suliarinneqataaqqullugu.

Imm. 2. Siunnersuummik aappassaaneerlugu suliarinnilinnginnermi Inatsisartut Siulittaasoqarfiat taarsiullugu aalajangersinnaavoq ataatsimiititaliamut innersuussutaaqqaartuugaluaq Inatsisartunut saqqummiuteqqinneqassasoq.

§ 17. Inatsisartut allatut aalajangersimatinnagit ataatsimiititaliaq inatsisartut inatsisissaattut imaluunniit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutinik suliaqarnermi inerneri pillugit isumaliutissiissummik saqqummiussisassaaq. Ataatsimiititaliaq siunnersuutit Inatsisartunit ataatsimiititaliamut innersuunneqarsimasut pillugit isumaliutissiissusiortussaatitaavoq.

Imm. 2. Ataatsimiititaliap siunnersuutit arlallit imminnut attuumassuteqarluinnartutut isumaqarfigigunigit ataatsimoortillugit isumaliutissiissummi saqqummiussinnaavai.

Imm. 3. Ataatsimiititaliaq siunnersuut pineqartoq pillugu siusinnerusukkut isumaliutissiissusiorsimaguni ilassutitut isumaliutissiissummik saqqummiussisinnaavoq.

Imm. 4. Isumaliutissiissut imaluunniit ilassutitut isumaliutissiissut allaganngorlugu saqqummiunneqassaaq.

Imm. 5. Isumaliutissiissut imaluunniit ilassutitut isumaliutissiissut saqqummiunneqarnerminit ullut unnuallu pingasut qaangiunnerisigut aatsaat Inatsisartunit suliarineqarsinnaalissaaq.

§ 18. Ataatsimiititaliaq siunnersuutinik allanik, nassuiaatinik suliassanilluunniit allanik isumaliutissiissutinngorlugit saqqummiunneqartussaanngitsunik suliaqarnerminut atatillugu allaganngorlugu nalunaarusiorsinnaavoq.

Imm. 2. Pisuni immikkorluinnaq ittuni ataatsimiititaliaq Inatsisartut Siulittaasoqarfiata akuersineratigut allatigut suliaqarnini pillugu allaganngorlugu nalunaarusiorsinnaavoq.

Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit nalunaarusiat Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqaluuserineqartussaanngillat.

§ 19. Ataatsimiititaliaq qanoq ilisukkulluunniit Naalakkersuisunut ilaasortamik isumasioqateqarumalluni aggersaasinnaavoq. Naalakkersuisunut ilaasortaq atorfilimmik ataatsimik tamatigut ingiallorteqarsinnaavoq. Naalakkersuisunulli ilaasortap atorfilinnik arlalinnik ingiallorteqarnissaa ataatsimiititaliap akuersissutigisinnaavaa.

Imm. 2. Ataatsimiititaliap naliliinera naapertorlugu Naalakkersuisunut ilaasortaq pissutissaqavilluni peqataasinnaanngippat immikkorluinnaq ittumik pissutissaqartoqartillugu isumasioqatigiinneq atorfilik ataaseq arlallilluunniit peqataatillugit ingerlanniarneqarsinnaavoq.

Imm. 3. Isumasioqatigiinnermi atorfilittami oqaaserisaanut Naalakkersuisunut ilaasortaq akisussaavoq.

Imm. 4. Isumasioqatigiinnermut matoqqasumut tamanulluunniit ammasumut aggersaasoqarsinnaavoq. Tamanut ammasumik isumasioqatigiinnermut aggersaasoqarpat isumasioqatigiinnermi kikkulluunniit najuussinnaapput. Isumasioqatigiinneq tamanut ammasumik ingerlanneqartoq immiussissutinut
immiussissutinulluunniit assigisaannut immiunneqassaaq.

§ 20. Inatsisartut inatsisissaattut imaluunniit inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Inatsisartunut ilaasortamit ataatsimit arlalinnilluunniit saqqummiussaq ataatsimiititaliami oqaluuserineqaraangat siunnersuuteqartoq taannaluunniit sinnerlugu oqaaseqartuusussaq, ataatsimiititaliamut ilaasortaanngikkaluarluni, siunnersuutip pineqartup ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnerani najuussinnaatitaavoq, taamali pisoqartillugu taasisinnaatitaassanngilaq imaluunniit oqaaseqaatiminik isumaliutissiissummut ilanngussaqarsinnaatitaanani.

§ 21. Ataatsimiititaliaq suliassaqarfimmi iluani apeqqutit tamanut tunngassuteqartut pillugit tusarniaanernik ingerlatsisarsinnaavoq, taakkununngalu atatillugu kikkulluunniit isummaminnik saqqummiusseqqullugit qinnuigisinnaallugit.

Imm. 2. Ataatsimiititaliaq tusarniaanerup qanoq ilusilimmik ingerlanneqarnissaa pillugu erseqqinnerusumik aalajangiisassaaq, tassungalu ilanngullugu tamanut ammasumik ingerlanneqarnissaanik apeqqut isummerfigisassallugu.

Imm. 3. Tusarniaaneq ataatsimiititaliat arlallit suleqatigiissutigisaattut ingerlanneqarsinnaavoq.

Imm. 4. Aammattaaq ataatsimiititaliaq isumaliutissiissummik saqqummiussaqannginnermini soqutiginnillutik susassalinnut tusarniaaqqaarsinnaavoq.

§ 22. Ataatsimiititalianut §§-ini 7, 8 aamma 23-mi taaneqartunut Inatsisartut Allattoqarfiannit atorfinitsinneqartumik ataatsimiititaliamut allatsitut atorfeqartitsisoqassaaq.

Imm. 2. Ataatsimiititaliap allattaa ataatsimiititaliap erseqqinnerusumik aalajangiinera malillugu ataatsimiinnissat piareersaasiornerinut, ataatsimiititaliap ataatsimiinnerisa imaqarniliornerinut, paasissutissanik ataatsimiititaliap kissaatigisaanik pissarsiniarnernut kiisalu ataatsimiititaliap allagassaasa imassaannik siunnersuusiornernut suleqataasassaaq aammalu isumaliutissiissusiornernut nalunaarusiornernullu peqataasassalluni.

Ataatsimiititaliaagallartut

§ 23. Inatsisartuttaaq suliassat aalajangersimasut suliarineqarnissaannut ataatsimiititaliaagallartunik pilersitsisinnaapput. Ataatsimiititaliaagallartoq atorunnaassaaq suliassaq imaluunniit suliassat, imminut suliakkiissutigineqartut naammassillugit suliarineqareerpata. Ataatsimiititaliaq suliani pillugu Inatsisartunut allaganngorlugu nalunaarusiussaaq. Nalunaarusiaq Inatsisartuni oqaluuserineqassaaq.

Kapitali 5

Siunnersuisoqatigiit aamma aalajangiisartutut ataatsimiititaliat il.il.

§ 24. Inatsisartut siunnersuisoqatigiinnut aamma aalajangiisartutut ataatsimiititalianut il.il. sinniisuutitassaminnik qinersissapput. Sinniisuutitat pineqartut piffissaq qinigaaffiat inatsisit, ileqqoreqqusat aalajangersakkalluunniit siunnersuisoqatigiinnut aalajangiisartutulluunniit ataatsimiititalianut il.il. atuuttut naapertorlugit aalajangersarneqartarpoq.

Imm. 2. Siunnersuisoqatigiinnut aamma aalajangiisartutut ataatsimiititalianut il.il. sinniisuutitassanik qinersineq sapinngisamik pisassaaq inatsisartut
ataatsimiinneranni sinniisuutitat atuuttut qinigaaffiata naanissaata siulianiittumi.

§ 25. Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata inassuteqarneratigut Inatsisartut Ombudsmandiannik aamma Inatsisartut Ombudsmandiannut Taartaasartumik Inatsisartut qinersissapput.

Imm. 2. Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata inassuteqarneratigut Inatsisartut Nunatta Karsiata naatsorsuutaanik kukkunersiuisussamik qinersissapput.

Kapitali 6

Qinersinerit qinerseriaatsillu

§ 26. Kinaluunniit Inatsisartuni ataatsimiititaliamut imaluunniit siunnersuisoqatigiinnut, aalajangiisartutut ataatsimiititaliamut il.il. ilaasortatut qinigaasinnaassaguni Inatsisartut ataatsimiittarfianni Inatsisartunut ilaasortamit siunnersuutigineqarsimasariaqarpoq.

Imm. 2. Qinersinerit tamarmik sivisunerpaamik ukiuni sisamani atuuttassapput, allamillu aalajangiisoqartinnagu qinersinerit taamaallaat piffissamut Inatsisartut qinigaaffiannut atuuttassallutik.

Imm. 3. Ataatsimiititalianut, siunnersuisoqatigiinnut aamma aalajangiisartutut ataatsimiititalianut il.il. ilaasortassanik marlunnik amerlanerusunilluunniit
qinersisoqassatillugu qanoq amerlassuseqarneq najoqqutaralugu qinersisoqartassaaq.

§ 27. Inatsisartut Suleriaasiat una malillugu qanoq amerlassuseqarneq najoqqutaralugu qinersinermi d´Hondtip periaasia aalajangersakkat makku malillugit atorneqartassaaq: Inatsisartunut ilaasortat immikkoortunut qinersinissami pineqartunut qanoq taaseqatigiikkumanerlutik Inatsisartut Siulittaasuannut nalunaarnerat naapertorlugu immikkoortiterneqartassapput. Taaseqatigiikkumasut amerlassusii ilaasortat qinerneqartussat amerlassusii
apeqqutaatillugit 1-imik, 2-mik, 3-mik agguarneqartassapput. Kisitsisit taamaalillutik saqqummersut tunngavigalugit taaseqatigiikkumasut ataasiakkaat
qanoq tulleriinneqarlutik ilaasortaatitaqalissanersut aalajangerneqartassaaq. Kisitsisit marluk amerlanerilluunniit assigiippata qanoq tulleriinneqartitsinissaq makitsinikkut aalajangerneqassaaq.

Imm. 2. Inuk ataasiinnaq qinerneqartussaatillugu taasisut amerlanerussuteqavinnissaat piumasarineqarpoq. Qinigassanngortittut arlaannaalluunniit taaseqqaarnermi amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqanngippat nutaamik taasisoqassaaq. Taasinermi tassanissaaq qinigassanngortittut arlaat
amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqanngippat qinigassanngortittut marluk aappassaanik taasinermi amerlanerpaanit taaneqartut taasissutigalugit
pingajussaanik taasisoqassaaq. Taasinerit naligiippata qinersineq makitsinikkut aalajangiiffigineqassaaq.

Kapitali 7

Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit aamma Inatsisartut Suleriaasiat

§ 28. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit inatsisissatut ilusileriigaallutik aammalu nalinginnaasumik immikkullu nassuiaatinik, taamatullu aamma siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassaannik allaaserinninnermik, ilaqartinneqarlutik tunniunneqartassapput. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit taaguuserneqarsimasuusassapput.

Imm. 2. Aammattaaq inatsisartut inatsisaata inatsisartulluunniit peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik atorunnaarsinneqarnissaanilluunniit
siunnersuuteqarnermi siunnersuut taanna Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik atorunnaarsinneqarnissaanilluunniit siunnersuutitut
taaguuserneqassaaq. Aamma inatsisartut inatsisaata inatsisartulluunniit peqqussutaata allanngortinneqarnissaanik atorunnaarsinneqarnissaanilluunniit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit allannguutip pingaarnertut imarisaanik ersersitsisumik qulequtaaralerneqarsimassapput.

Imm. 3. Taakku saniatigut inatsisartut inatsisissaattut siunnersuuteqarnermi § 4, imm. 5 naapertorlugu siunnersuuteqarsinnaanermut najoqqutassat erseqqinnerusut qaqugukkulluunniit atuuttut, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit aalajangersakkat, eqquutitinneqartassapput.

Imm. 4. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaa kissaatigineqaraangat tamanna siunnersuuteqartup Inatsisartut Siulittaasuannut allakkatigut nalunaarutigisassavaa, taassumalu siunnersuut, agguaanneqareeraangat, Inatsisartuni oqaluuserineqartussatut
nalunaarutigisassavaa, taamaattorli § 39, imm. 2 takuuk.

§ 29. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit inaarutaasumik akuersissutigineqarsinnaalinnginnerminni Inatsisartunit pingasoriarlugit oqaluuserineqartassapput.

Imm. 2. Siunnersuuteqartoq Siulittaasoqarfiup akuersineratigut siunnersuutip siullermeerlugu oqaluuserineqalinnginnerani siunnersuutini taassumalu kingunerisassai pillugit naatsumik nassuiaateqarsinnaavoq.

Imm. 3. Siunnersuut siullermeerneqarnermini tunngaviusumik isummat kiisalu allannguutissatut siunnersuuteqartoqarnissaanik ilimasaarisimasinnaanerit malillugit ataatsimut isigalugu oqaluuserineqartassaaq. Siunnersuut oqaluuserineqareeraangami aappassaaniigassanngortinneqartassaaq, Inatsisartullu aalajangertassavaat aappassaaneerlugu oqaluuserineqalinnginnermini ataatsimiititaliamut oqaluserisassanngorlugu innersuussutigineqassanersoq. Ataatsimiinnermik aqutsisup inassuteqarnera tunngavigalugu Inatsisartut ilanngullugu aalajangertassavaat siunnersuut ataatsimiititaliamut sorlermut innersuunneqassanersoq.

§ 30. Aapassaaneerinninneq siullermeerinninnerup naammassinnerata isumaliutissiissummilluunniit saqqummiussinerup kingorna siusinnerpaamik ullut
pingajussaanni pisinnaavoq.

Imm. 2. Aappassaaneeraluni oqaluuserinninnerup kingorna siunnersuut qanoq iluseqartinneqarluni pingajussaaniigassanngortinneqassanersoq taasinikkut aalajangerneqartassaaq. Allannguutissatut siunnersuutit siulliullugit taasissutigineqartassapput.

Imm. 3. Tamatuma kingorna siunnersuut pingajussaaniigassanngortinneqassaaq, Inatsisartullu aalajangissavaat siunnersuut tamanna sioqqullugu ataatsimiititaliami siusinnerusukkut isumaliutissiissusiorsimasumi ataatsimiititaliamiluunniit allami nutaamik oqaluuserisassanngorlugu innersuussutigineqaqqissanersoq.

§ 31. Pingajussaaneerinninneq aappassaaneerinninnerup naammassinnerata imaluunniit isumaliutissiissummik ilassutitulluunniit isumaliutissiissummik saqqummiussinerup kingorna siusinnerpaamik ullut pingajussaanni pisinnaavoq.

Imm. 2. Allannguutissatut siunnersuutit isummerfigineqareeraangata Inatsisartut siunnersuut inaarutaasumik ilusilik naatsumik oqaluuserisinnaavaat, tamatumalu kingorna siunnersuut inaarutaasumik ilusilik taasissutigineqassalluni.

Imm. 3. Siunnersuut inaarutaasumik akuersissutigineqartoq Inatsisartut Siulittaasuannit inatsi-sartullu allattaanerannit atsiorneqartassaaq, tamatumalu kingorna Naalakkersuisut Siulittaasuannut nassiunneqartassalluni.

§ 32. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit pillugit maleruagassat malillugit aamma Inatsi-sartut Suleriaasissaattut siunnersuutit aamma Inatsisartut Suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuutit suliarineqartassapput.

Kapitali 8

Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutit

§ 33. Inatsisartunut ilaasortap, partiip Naalakkersuisulluunniit inatsisiliornissamik imaluunniit inatsimmik pioreersumik allanngortitsinissamik
atorunnaarsitsinissamilluunniit siunnersuutaat inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutitut saqqummiunneqartassapput. Siunnersuut
tunngavilersugaassaaq siunnersuutillu aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassai allaaserineqarsimassallutik, aalajangiiffigisassatut ilusilerneqarsimassalluni taaguuserneqarsimallunilu.

Imm. 2. Matumanissaaq § 28, imm. 4 atorneqassaaq.

Imm. 3. Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut
siunnersuutitut aamma tulliiniittut suliarineqartassapput:

1) Inatsisartut nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffinni ilaasortaatitaqarfigisaanni aalajangersakkanik Inatsisartut akuersissutiginninnissaannik
siunnersuutit. Siunnersuutit Inatsisartut ilaasortaatitaasa siulittaasuannit saqqummiunneqartassapput.

2) Nutaanik aningaasaliissuteqarnissamik oqaasertaliussaqarnissamillu imaluunniit aningaasaliissutinik oqaasertaliussanillu allanngortitsinissamik
qinnuteqaatit Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannut suliarisassanngortinneqartut.

3) Siunnersuutit tunngaviusumik isigisariallit allat, Inatsisartunit aalajangiiffigissallugit pingaarutillit.

Imm. 4. Danskit naalakkersuisuisa siunnersuutaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartassapput.

Imm. 5. Imm. 1-imi taaneqartututInatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Inatsisartunit akuersissutigineqarpat Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuuterpiatut saqqummiunneqarnermigut imaluunniit nalunaarutinngorlugu atuutilersinneqarnermigut piaartumik atuutilersinniarnissaa Naalakkersuisut pisussaaffigissavaat.

Imm. 6. Siunnersuutit imm. 1-imi aamma 3-mi taaneqartut saniatigut Naalakkersuisunit siunner-suutit tulliini taaneqartut Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutitut suliarineqartassapput:

1) Nunatta Karsiata naatsorsuutaasa akuersissutigineqarnissaannik siunnersuutit.

2) Akileraarutitigut ilanngaatit il.il. aalajangersaavigineqarnissaat pillugit siunnersuutit.

3) Inatsisit Danmarkimi atuuttut Kalaallit Nunaannut atortussanngortinniarneqartut pillugit Inatsisartut oqaaseqaatissaattut siunnersuutit.

4) Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit, nunat tamalaat nalinginnaasumik isumaqati-giissutaat il.il. akuersissutigitinniarneqartut pillugit Inatsisartut oqaaseqaatissaattut siunnersuutit.

5) Siunnersuutit allat inatsisit allat naapertorlugit Inatsisartunit oqaaseqaateqarfigineqartariaqartut.

Imm. 7. Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutit, inaarutaasumik aalajangiiffigineqartinnagit, marloriarlugit suliarineqartassapput. Siullermeerlugu suliarineqalinnginnerani siunnersuuteqartoq siunnersuumminut kingunerisassaanullu naatsumik nassuiaateqarsinnaavoq. Inatsisartut
aalajangerpata Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarineqartussanngortinneqassasoq, ataatsimiinnermik
aqutsisup Inatsisartunut inassutigissavaa ataatsimiititaliaq sorleq siunnersuummik suliarinnittuussanersoq. Taama pisoqartillugu kapitali 4 tamarmiusoq
naapertorlugu ataatsimiititaliaq isumaliutissiissusiortassaaq, pissutsit pineqartut qanoq ittuuneri tunngavigalugit allaassutaasinnaasut arajutsinaveersaarlugit.

Imm. 8. Aalajangiiffigisassatut siunnersuutinut allannguutissatut siunnersuutit pineqartillugit kapitali 9 atuuppoq, pissutsit pineqartut qanoq ittuuneri tunngavigalugit allaassutaasinnaasut arajutsinaveersaarlugit.

Kapitali 9

Allannguutissatut siunnersuutit

§ 34. Inatsisartut inatsisissaannut aamma Inatsisartut Suleriaasiannut allannguutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaavoq. Allannguutissatut siunnersuut siunnersuutip aappassaaneerlugu oqaluuserineqarnerani Inatsisartunut ilaasortamit kimilluunniit, Naalakkersuisunit, ataatsimiititaliamit, ataatsimiititaliami amerlanerussutilinnit ikinnerussutilinnillu saqqummiunneqarsinnaavoq. Ataatsimiititaliaq, ataatsimiititaliami amerlanerussutillit ikinnerussutillilluunniit isumaliutissiissusiornermikkut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussisassapput. Siunnersuutip pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnerani Naalakkersuisut, ataatsimiititaliaq, ataatsimiititaliami amerlanerussutillit ikinnerussutillillu imaluunniit Inatsisartunut ilaasortat sisamat ataatsimoorlutik allannguutissanik siunnersuuteqarsinnaapput. Ataatsimiititaliaq, ataatsimiititaliami amerlanerussutillit ikinnerussutillilluunniit
ilassutitut isumaliutissiissuteqarnermikkut allannguutissanik siunnersuuteqartassapput.

Imm. 2. Aammattaaq Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutinut allannguutissanik siunnersuuteqartoqarsinnaavoq. Aalajangiiffigisassatut siunnersuutip siullermeerlugu oqaluuserineqarnerani Inatsisartunut ilaasortat kikkulluunniit aamma Naalakkersuisut allannguutissanik
siunnersuuteqarsinnaapput. Aalajangiiffigisassatut siunnersuutip aappassaaneerlugu oqaluuserineqarnerani Naalakkersuisut, ataatsimiititaliaq,
ataatsimiititaliami amerlanerussutillit ikinnerussutillillu imaluunniit Inatsisartunut ilaasortat sisamat ataatsimoorlutik allannguutissanik siunnersuuteqarsinnaapput. Ataatsimiititaliaq, ataatsimiititaliami amerlanerussutillit ikinnerussutillilluunniit isumaliutissiissuteqarnermikkut allannguutissanik siunnersuuteqartassapput.

Imm. 3. Allannguutissatut siunnersuutit allaganngorlugit oqaasertaligaassapput. Aammattaaq imm. 1 malillugu allannguutissatut siunnersuutit § 28, imm. 1 naapertorlugu nassuiaatitaqartinneqassapput.

Imm. 4. Siunnersuutip allannguutissatut siunnersuusiorfigineqartup Inatsisartuni oqaluuserineqarnissaa kingusinnerpaamik ullormik ataatsimik sioqqullugu allannguutissatut siunnersuut Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqareersimassaaq.

Imm. 5. Ilaasortap siunnersuutigisinnaavaa allannguutissatut siunnersuusiornissaq pissutigalugu oqaluuserinninneq kipitinneqarallassasoq. Tamatuma kingorna Inatsisartut aalajangissapput oqaluuserinninneq allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussisoqarnissaa siunertaralugu kipitinneqarallassanersoq.

Imm. 6. Allannguutissatut siunnersuummut allannguutissamik siunnersuuteqartoqarsinnaavoq (allannguutissatut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuut) imm. 1 - 5-imi aalajangersakkat malillugit.

Imm. 7. Siunnersuut, allannguutissatut siunnersuut allannguutissatulluunniit siunnersuummut allannguutissatut siunnersuut tunuartinneqaruni aalajangersakkami matumani maleruagassat naapertorlugit allanit saqqummiuteqqinneqarsinnaavoq.

Imm. 8. Matumanissaaq § 39, imm. 2 atorneqassaaq.

Kapitali 10

Nassuiaatit

§ 35. Naalakkersuisut pisortat suliassaataat pillugit Inatsisartunut nassuiaateqarsinnaapput.

Imm. 2. Naalakkersuisut Inatsisartunut taamatut nassuiaateqarumappata tamanna Naalakkersuisut Inatsisartut Siulittaasuannut nalunaarutigissavaat, taassuma nassuiaat agguaanneqareerpat Inatsisartunut nalunaarutigissavaa.

Imm. 3. Nassuiaatit isumaqatigiinniutigineqartussaanngillat.

Imm. 4. Immikkorluinnaq ittumik pisuni Inatsisartut Siulittaasoqarfiat isumaqatigiinniutiginnittoqarnissaanik akuersisinnaavoq.

Imm. 5. Naalakkersuisunilli nassuiaatit tulliini taaneqartut tamatigut isumaqatigiinniutigineqartassapput:

1) Naalakkersuisut Siulittaasuata Inatsisartut ukiuata aallartinnerani Inatsisartunut nassuiaataa.

2) Naalakkersuisut Siulittaasuata Inatsisartunut qinigaarlaanut nassuiaataa.

3) Nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat.

4) Aningaasaqarniarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat.

5) Nassuiaatit inatsisit malillugit Naalakkersuisunit Inatsisartunut saqqummiunneqartussaatitaasut, taakkulu isumaqatigiinniutigineqarnissaat Naalakkersuisut kissaatigippassuk.

Imm. 6. Aammattaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat apeqqutit inuiaqatigiinnut kalaallinut immikkut pingaarutillit pillugit Inatsisartunut nassuiaateqarsinnaavoq. Nassuiaat taamaattoq isumaqatigiinniutigineqartassaaq.

Imm. 7. Nassuiaammik isumaqatigiinniutiginnittoqartussaatillugu taassuma isumaqatigiinniutigineqalinnginnerani nassuiaasiap imarisaa pingaarneq pillugu Naalakkersuisut naatsumik nassuiaateqarsinnaapput.

Imm. 8. Nassuiaatit pillugit oqallinnermi Inatsisartunut ilaasortat partiillu inatsisartut oqaaseqaateqarnissaannut siunnersuummik saqqummiussisinnaapput. Siunnersuut taamaattoq allakkatigut naatsumik tunngavilersuutitalerlugu ataatsimiinnermik aqutsisumut nalunaarutigineqassaaq, oqallinnermullu ingerlanneqartumut pissusissamisoortumik attuumassuteqartuussalluni. Inatsisartut
oqaaseqaateqarnissaannut siunnersuummut atatillugu allannguutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaanngilaq. Nassuiaatit pillugit oqallinnermi taamaalilluni inatsisartut oqaaseqaataat ataasiinnaq akuersissutigineqarsinnaavoq. Inatsisartut oqaaseqaateqarnissaannut siunnersuut ataaseq akuersissutigineqarpat, inatsisartut oqaaseqaatissaattut siunnersuutaajunnartut ataatsimiinnermik aqutsisumut nalunaarutigineqartut, sulili taasissutigineqanngitsut, atorunnaassapput. Nassuiaammik oqallisiginninnerup nalaani allatut ilusilimmik aalajangiisoqarsinnaanngilaq.

Kapitali 11

Apeqquteqaatit aallaavigalugit oqallinnerit aamma Naalakkersuisunut apeqqutit

§ 36. Inatsisartunut ilaasortap pisortat suliassaataat Inatsisartuni oqaluuseritinniaruniuk kiisalu Naalakkersuisunut ilaasortap
tamanna pillugu nassuiaateqarnissaa Naalakkersuisunulluunniit ilaasortat arlallit nassuiaateqarnissaat piumasariguniuk taamatut kissaateqarnini
Inatsisartut Siulittaasuannut erseqqissumik allaganngorlugu tunniutissavaa, taassumalu apeqquteqaat agguaanneqareerpat Inatsisartut ataatsimiinneranni Inatsisartunut nalunaarutigissavaa.

Imm. 2. Inatsisartut aalajangissavaat apeqquteqaat saqqummiunneqassanersoq. Oqaluuserinneqqaarani akuersisoqarpat apeqquteqaatip
imarisaa pingaarneq siulittaasup naalakkersuisunut ilaasortamut aperineqartumut, Naalakkersuisunulluunniit ilaasortanut aperineqartunut
nalunaarutigissavaa. Naalakkersuisunut ilaasortaq apeqquteqaateqarfigineqartoq isumaqaruni suliassap pineqartup oqaluuserineqarnissaa nunap soqutigisaanut akornutaassasoq apeqquteqaateqartoq tamanna pillugu nalunaarfigissavaa, tamatumalu kingorna apeqquteqaat atorunnaassaaq.

Imm. 3. Apeqquteqaatigineqartoq oqaluuserinninneq aallartitsinnagu tunuartinneqaruni allanit saqqummiunneqarsinnaanngilaq.

Imm. 4. Apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnermi Inatsisartunut ilaasortat partiillu inatsisartut oqaaseqaateqarnissaannut siunnersuummik saqqummiussisinnaapput. Siunnersuut taamaattoq allakkatigut naatsumik tunngavilersuutitalerlugu ataatsimiinnermik
aqutsisumut nalunaarutigineqassaaq, oqallinnermullu ingerlanneqartumut pissusissamisoortumik attuumassuteqartuussalluni. Inatsisartut
oqaaseqaateqarnissaannut siunnersuummut atatillugu allannguutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaanngilaq. Apeqquteqaat pillugu oqallinnermi taamaalilluni inatsisartut oqaaseqaataat ataasiinnaq akuersissutigineqarsinnaavoq. Inatsisartut oqaaseqaateqarnissaannut siunnersuut ataaseq akuersissutigineqarpat, inatsisartut oqaaseqaatissaattut siunnersuutaajunnartut ataatsimiinnermik aqutsisumut nalunaarutigineqartut,
sulili taasissutigineqanngitsut, atorunnaassapput. Apeqquteqaammik oqallisiginninnerup nalaani allatut ilusilimmik aalajangiisoqarsinnaanngilaq, takukkilli §§-it 50-miit 52-mut.

Naalakkersuisunut apeqqutit

§ 37. Inatsisartunut ilaasortaq pisortat suliassaataat pillugu paasissutissinneqarnissaminik kissaateqaruni tamanna Naalakkersuisunut apeqqutitut saqqummiussinnaavaa. Apeqqut allaganngorlugu Inatsisartut Siulittaasuannut saqqummiunneqassaaq, taassumalu apeqqut agguaanneqareerpat
Inatsisartunut nalunaarutigissavaa. Apeqqut naatsumik erseqqissumillu ilusilerneqassaaq aammalu tunngavilersuutitaqassalluni.

Imm. 2. Naalakkersuisut apeqqut akissuteqarfigisinnaanagu nalunaarpata suliarinera taamaalilluni naammassineqassaaq.

Imm. 3. Inatsisartut Siulittaasuata isumagissavaa Naalakkersuisut akissutaata apeqquteqartumut ingerlateqqinneqarnissaa, taamatullu aamma apeqqutip akissutillu Inatsisartunut ilaasortanut takusassiarineqarnissaa.

Imm. 4. Apeqqutit akissuteqartoqarnissaata tungaanut tunuartinneqarsinnaapput. Apeqqut allanit saqqummiunneqarsinnaanngilaq.

Imm. 5. Inatsisartut ataatsimiinnerisa piareersaasiorneqarnerannut atatillugu Inatsisartut Siulittaasoqarfiat sapaatip akunneranut ataasiarluni nalunaaquttap akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik apeqquteqarfissamik aalajangersaasinnaavoq, Inatsisartunut ilaasortat oqaatigalugu nalunaarutigeqqaarnagulu Naalakkersuisunut ingerlaannartumik akisassamik apeqquteqarfigisinnaasaannik. Sapaatip akunneranut ataasiarluni nalunaaquttap akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik apeqquteqarfissami aalajangiisoqarsinnaanngilaq. Imm. 2 taamatuttaaq atorneqassaaq.

Kapitali 12

Inatsisartut katersuuttarneri ataatsimiittarnerilu

Tunngaviusut

§ 38. Inatsisartut ukiuat septembarip qaammataani tallimanngornerit aappaanni aallartittarpoq ukiullu tulliani tallimanngorneq taanna tikillugu ingerlasarluni.

Imm. 2. Inatsisartut ukiuata ingerlanerani Inatsisartut ikinnerpaamik marloriarlutik ileqquusumik ataatsimiittassapput.

Imm. 3. Inatsisartut Siulittaasuata pisariaqartileraangagu imaluunniit Naalakkersuisut Siulittaasuata piumasarigaangagu Inatsisartunulluunniit ilaasortat ikinnerpaamik affaasa piumasarigaangassuk Inatsisartut piffissaagallartillugu sioqqutsisumik nalunaarfigineqareernertik tunngavigalugu immikkut ittumik
ataatsimiittassapput. Immikkut ittumik ataatsimiinnerni suliassat immikkut ittumik ataatsimiigiaqqusinermut tunngavigineqartut kisimik Inatsisartuni oqaluuserineqartassapput.

Imm. 4. Inatsisartut ukiakkut ileqquusumik ataatsimiinnerminni inatsisartut ukiuanni ileq-quusumik ataatsimiinnissamik qaqugu pinissaat aalajangertassavaat.

Oqaluuserisassat ilusilerneqarnissaannut piumasaqaatit,

oqaluuserisassat,
piffissat oqaluuserisassanik tunniussivissat

§ 39. Inatsisartut ataatsimiinneranni oqaluuserisassanut ilanngutitinniakkat oqaluuserisassanik ilusiliinissamut saqqummiussinissamullu piumasaqaatit
Inatsisartut Suleriaasianni matumani aalajangersakkat, inatsisini allani aalajangersakkat imaluunniit Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit § 4, imm. 5 naapertorlugu aalajangerneqartut naapertorlugit suliarineqarsimasassapput.

Imm. 2. Oqaluuserisassanut ilanngutitinniakkat ilusiliinissamut saqqummiussinissamullu piumasaqaatinik imm. 1-mi aalajangersarneqartunik eqquutsitsinngitsut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit itigartitsissutigineqarsinnaapput.

§ 40. Oqaluuserisassat, Inatsisartut oqaluuserisassaattut ilanngutitikkumasat, kingusinnerpaamik Inatsisartut ataatsimiinnissaata pineqartup aallartinnissaa sapaatip akunnerinik tallimanik sioqqullugu piumasaqaatit naapertorlugit saqqummiunneqassapput, Inatsisartulluunniit Siulittaasuannut tunniunneqarlutik.

§ 41. Immikkorluinnaq ittunik pisoqartillugu piffissaliussat Inatsisartut Suleriaasianni matumani aalajangersakkat Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit sanioqqunneqarsinnaapput.

§ 42. Siunnersuutit, nassuiaatit, apeqquteqaatit apeqqutillu ilusiliinissamut piumasaqaatit naapertorlugit allaganngorlugit saqqummiussat Inatsisartulluunniit Siulittaasuannut tunniussat ullormi saqqummiunneqarfimminni tunniunneqarfimminniluunniit nalunaarsorneqartassapput. Siunnersuutit il.il., oqaaseqatigiinni siullerni taasat, ulluinnarni nal. 12.00-ip kingornagut saqqummiussat tunniunneqartulluunniit ulluinnarmi tullermi
saqqummiussatut tunniussatulluunniit nalunaarsorneqartassapput. Aamma taamaappoq siunnersuutinut il.il. arfininngornikkut nalliuttuniluunniit
saqqummiunneqartunut tunniunneqartunulluunniit tunngatillugu.

Imm. 2. Inatsisartut Siulittaasuata siunnersuutit il.il. saqqummiussat tunniunneqartulluunniit agguaanneqarnissaat nalunaarutigineqarnissaallu pisussaaffigaa. Nalunaarutiginninneq oqaluuserisassanut ilanngunneqarsinnaavoq.

§ 43. Inatsisartut SiulittaasoqarfiatInatsisartut ataatsimiinnerinut oqaluuserisassatut siunnersuutaagallartumik Inatsisartunut naammaginartumik
akuttussusilimmik nalunaaruteqartassaaq. Nalunaarutiginninneq allagarsiussamut innersuussinikkut pisinnaavoq.

Imm. 2. Taassuma saniatigut ullup Inatsisartut ataatsimiiffiata naammassinnginnerani ullormi tullianik ataatsimiiffissami oqaluuserisassat ataatsimiinnermik aqutsisumit nalunaarutigineqareertassapput.

Imm. 3. Ataatsimiinneq aallartereersimatillugu ataatsimiinnermi oqaluuserisassat tulleriiaarnerat Inatsisartut allanngortissinnaavaat.

Imm. 4. Inatsisartut akuersiseqqaarnagit suliassat nutaat ataatsimiinnermi oqaluuserisassanut ilanngunneqarsinnaanngillat.

§ 44. Siunnersuutit, apeqquteqaatit suliassalluunniit allat danskit naalakkersuisuinit imaluunniit Naalakkersuisunit tuaviortutut isigineqartut inatsisartut
ataatsimiinneranni pineqartumi oqaluuserisassanut ilanngunneqaqqullugit Naalakkersuisut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut qinnuteqarsinnaapput.

Inatsisartut ataatsimiinneri

§ 45. Inatsisartunut ilaasortat ikinnerpaamik affaat najuuppata taaseqataappatalu Inatsisartut aalajangiisinnaassuseqarput. Ilaasortaq taaseqataasinnaassaguni inimi ataatsimiiffimmi nammineerluni najuutissaaq.

Imm. 2. Ilaasortat nikuillutik qarasaasiatigulluunniit atortulersuutit atorlugit taasisassapput. Taamaattorli kapitalit 4 aamma 5 naapertorlugit ataatsimiititalianut il.il. ilaasortassanik qinersisoqartillugu ilaasortat amerlanerussutillit piumasarigaangassuk allakkatigut taasisoqartassaaq.

Imm. 3. Ataatsimiinnermik aqutsisoq isumaqaruni ilaasortat tamarmik isumaqatigiittut, siunnersuut taasinertaqanngitsumik akuersissutigineqartoq itigartitsissutigineqartorluunniit nalunaarutigisinnaavaa. Inatsisartunulli ilaasortap kialuunniit taasisoqarnissaa piumasarisinnaavaa. Inatsisartut
inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnerata naammassinerani imaluunniit aalajangiiffigisassatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerata
naammassinerani tamatigut taasisoqartassaaq.

Imm. 4. Aalajangigaq oqaluuserineqarfigisamini aalajangiiffigineqartoq allanngortinneqarsinnaanngilaq.

§ 46. Allamik aalajangiisoqarsimatinnagu aalajangiinerit tamarmik amerlanerussuteqarnikkut pisassapput.

Imm. 2. Taasinermi siunnersuummut isumaqataasut akerliusullu amerlaqatigiippata siunnersuut atorunnaassaaq.

Imm. 3. Siunnersuutit Inatsisartut ataatsimiinnerminni inaarutaasumik aalajangeriigaat aatsaat ataatsimiinnermi tassani allanngortinneqarsinnaapput Inatsisartunut ilaasortat tamarmiusut 3/5-iisa tamanna akuersissutigippassuk.

Ataatsimiinnermik aqutsineq

§ 47. Inatsisartut Siulittaasuat imaluunniit tullia siulleq, aappaa, pingajuat aamma sisamaat isumaqatigiissuteqarnertik malillugu Inatsisartut ataatsimiinnerannik aqutsisassapput.

Imm. 2. Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut ilaasortaq suliamik Inatsisartunut saqqummiunneqartumik saqqummiussisuusoq imaluunniit oqaaseqartuusoq suliap oqaluuserineqarnerata nalaani ataatsimiinnermik aqutsisuusinnaanngilaq.

§ 48. Suleriaatsimut ilanngussami tulleriinnilersuineq nalunaarneqartoq malillugu oqallinneq ingerlanneqassaaq.

Imm. 2. Oqaaseqarumasoq kinaluunniit ataatsimiinnermik aqutsisumut saaffiginnittassaaq, taassumalu Inatsisartunut ilaasortat oqaaseqarumallutik saaffiginninneri malillugit tulleriiaarlugit oqaaseqartittassavai. Ataatsimiinnermik aqutsisoq partiit oqaaseqartuinut, oqaluuserisat aalajangersimasut naammassillugit oqaluuserineqarnissaannut kiisalu Inatsisartunut ilaasortat arlaata naatsumik oqaaseqarniarluni kissaateqarneranut atatillugu immikkut aalajangiisinnaavoq. Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut oqaaseqartuat, ikinnerussuteqartut ilaasortamik ataasiinnarmilluunniit inuttaqaraluarpata, oqaaseqartutut isigineqassaaq.

Imm. 3. Inatsisartuni oqallinnermi suleriaatsimut ilanngussami oqaaseqarnermi piffissaliussatut nalunaarsukkat atuutissapput.

§ 49. Ilaasortat Naalakkersuisunullu ilaasortat Inatsisartut oqaluttarfianniit oqaaseqartassapput. Taamaattorli malitsigisaanik oqaaseqaatit malitsigisaanillu apeqquteqaatit ataatsimiittarfimmi oqaluttup issivianit saqqummiunneqartassapput. Ataatsimiinnermik aqutsisup kisimi oqaaseqarnerit
kipitissinnaavai.

Imm. 2. Ilaasortat Naalakkersuisunullu ilaasortat ataatsimiinnermik aqutsisup ataatsimiinnermi pissuserissaarnissaq pillugu aalajangiineri tamaasa naalattassavaat aammalu ataatsimiinnermi pissuserissaarnissaq allanit malinneqanngikkaangat ataatsimiinnermik aqutsisoq ilisimatittassallugu.

Imm. 3. Ataatsimiinnermik aqutsisup ilaasortaq Naalakkersuisunulluunniit ilaasortaq ataatsimiinnermi pissuserissaarnissamik siusinnerusukkut peqquneqaraluarluni naalasseriitsoq oqaaseqarniarluni kissaataanik itigartissinnaavaa.

Imm. 4. Ataatsimiinnermi eqqissiviilliortoqalerpat ataatsimiinnermik aqutsisup ataatsimiinneq unitsissavaa pisariaqartikkuniullu kinguartissinnaallugu.

Imm. 5. Inatsisartut pissuserissaarnissaq pillugu maleruagassaannik ilaasortaq annertuumik sanioqqutsippat, ullut ataatsimiiffiusut 14-it tikillugit ilaasortaq Inatsisartut ataatsimiinnerinit Inatsisartut Siulittaasoqarfiata peqataasussaajunnaarsissinnaavaa. Peqataasussaajunnaarsinneqarnermi
nalaani ilaasortaq Inatsisartut ataatsimiititaliaasa ataatsimiinnerini aammattaaq peqataasinnaanngilaq. Ilaasortaq peqataasussaajunnaarsitaasoq
piffissami peqataasussaajunnaarnermini aningaasarsiaqassanngilaq.

§ 50. Ataatsimiinnermik aqutsisup imaluunniit Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutigisinnaavaa oqaluuserinninneq naammassineqassasoq, tamannalu Inatsisartut oqaluusereqqinnagu aalajangiiffigissagaat.

§ 51. Inatsisartunut ilaasortap suliap suulluunniit oqaluuserineqarnerani siunnersuutigisinnaavaa oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqassasoq.
Siunnersuut taamaattoq ataatsimiinnermik aqutsisumut nalunaarutigineqassaaq, allaganngorlugulu tunngavilersuummik naatsumik ilaqartinneqarluni. Tamanna taasinikkut aalajangiiffigineqassaaq. Siunnersuut akuerineqarpat oqaluuserisaq pineqartoq atorunnaassaaq.

§ 52. Oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqarnissaanik siunnersuut tunngavilersuummigut Naalakkersuisunik imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortamik tatiginninnginnermik tunngaveqartinneqarpat siunnersuut taamaattoq aatsaat oqaluuserineqartumut pissusissamisoortumik attuumassuteqaruni oqaluuserineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Taamatulli oqaluuserisassanngortitsineq pisinnaanngilaq Inatsisartut ammaanersiorlutik oqallinneranni.

Ataatsimiinnerit ammasuuneri

§ 53. Inatsisartut ataatsimiinneri tamanut ammasuupput. Taamaattorli Inatsisartut aalajangersinnaavaat suliassat ataasiakkaat matoqqasumik ataatsimiinnermi oqaluuserineqassasut. Suliassap matoqqasumik suliarineqarnissaanut tunngavissaqarnersoq pillugu apeqqut matoqqasumik oqaluuserineqassaaq, tamanna Inatsisartut ataatsimiinnermilluunniit aqutsisup aalajangerpassuk.

Imm. 2. Taamaattorli Inatsisartunit nersornaasiinissat taamaaqataannillu tunniussinerit tamatigut matoqqasumik ataatsimiissutigineqartassapput. § 24 naapertorlugu siunnersuisoqatigiiffinnut, aalajangiisartutut ataatsimiititalianut il.il. sinniisussanik qinersinerit taamatuttaaq tamatigut matoqqasumik ingerlanneqartassapput.

§ 54. Inatsisartuni isumaqatiginninniarnerit kalaallisut ingerlanneqassapput. Inatsisartunut Naa-lakkersuisunullu ilaasortat kalaallit oqaasiinik
atuinngitsut danskisut oqalussinnaatitaapput, oqaasiilu kalaallisuumut nutserneqassallutik taamatuttaarlu isumaqatigiinniarnerit danskisut aamma
malinnaaffigineqarsinnaassallutik.

§ 55. Inatsisartut ataatsimiissutaat Inatsisartut Siulittaasoqarfiata nakkutigisaanik kalaallisut danskisullu tamanut saqqummiunneqartassapput. Saqqummiussineq Inatsisartut nittartagaatigut pisassaaq.

Kapitali 13

Ilaasortatut tunuarneq, sulinngiffeqarallarneq il.il.

§ 56. Inatsisartunut ilaasortaq Inatsisartunit tunuarumalluni qinnuteqaateqarpat Inatsisartut aalajangissavaat qinnuteqaat akuerineqassanersoq. Inatsisartunut qinersinermi qinersinermik allattaavimmi sinniisussat allattorsimaffianni ilanngunneqarsimalluni sinniisussaq qinikkatut sulinnginnissaminik
qinnuteqarpat qinnuteqaat akuerineqarsinnaanersoq Inatsisartut aalajangissavaat. Qinnuteqaat Inatsisartut ataatsimiinnerata avataatigut saqqummiunneqarpat Inatsisartut sinnerlugit Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aalajangissavaa qinnuteqaat akuerineqassanersoq.

Imm. 2. Inatsisartunut ilaasortaq peqqiilliornerminik, naartunerminik erninerminilluunniit, inuussutissarsiutiminik assigisaanilluunniit pingaarutilimmik pissuteqarluni Inatsisartunit sulinngiffeqarallarumalluni qinnuteqarpat Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aalajangissavaa qinnuteqaat akuerineqarsinnaanersoq.

Imm. 3. Inatsisartunut ilaasortaq Inatsisartut ataatsimiinneranni peqataasinnaanngikkallassaguni Inatsisartut Siulittaasuannut nalunaassaaq. Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aalajangissavaa suut pissutissavittut naatsorsuunneqassanersut.

§ 57. Naalakkersuisunut ilaasortaq Naalakkersuisunit tunuarniuteqarpat Inatsisartut aalajangissavaat qinnuteqaat akuerineqarsinnaanersoq.

Imm. 2. Naalakkersuisunut ilaasortaq peqqiilliornini allamilluunniit pingaarutilimmik pissuteqartumik sulinngiffeqarnissamik qinnuteqarpat Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangissavaa qinnuteqaat akuerineqarsinnaanersoq.

Imm. 3. Naalakkersuisunut ilaasortaq sulinngiffeqarallarnissaminik akuerineqarpat imaluunniit Inatsisartut ataatsimiinneranni peqataasinnaanngikkallarpat Naalakkersuisut Siulittaasuata Inatsisartut Siulittaasuannut nalunaarutigissavaa taassuma suliassaqarfii kimit isumagineqarallassanersut.

§ 58. Inatsisartunut ilaasortaq oqartussaassusiiagaappat, ilaasortaanerminit tunuarpat, toquppat, sulinngiffeqarallarnissaminut akuerineqarpat imaluunniit pissutissaqavilluni ataatsimeeqataasinnaajunnaarpat sinniisussaa Inatsisartut ataatsimiinnerinut peqataajartoqqullugu ataatsimiigiaqquneqassaaq. Tamanna aamma pisassaaq Inatsisartunut ilaasortap qinigaasinnaanerminik annaasaqarneranik Inatsisartut aalajangiigaangata.

Imm. 2. Ilaasortaq ataatsimiinnermi ataatsimeeqataasinnaanngikkallartillugu sinniisussaq peqataajartoqqullugu ataatsimiigiaqquneqassanersoq Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit aalajangiiffigineqartassaaq. Sinniisussap qinigaasinnaassuseqarnera § 7, imm. 1, nr. 2 naapertorlugu Qinigaanerup
Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliamit misissorneqartassaaq, tamatumalu kingorna taanna Inatsisartunut inassuteqaateqartassaaq. Ilaasortaq
sulinngiffeqarallareersimalluni imaluunniit pissutissaqavilluni ataatsimeeqataanngikkallareerluni Inatsisartunut ilaasortatut sulileqqippat sinniisussaa tunuassaaq.

Kapitali 14

Inatsisartut allaffeqarfiat Inatsisartullu ataanni suliffeqarfiit

§ 59. Inatsisartuni tjenestemanditut atorfillit sulisullu allat akissaateqarfiit 39-anni tassanngaluunniit qaffasinnerusumi inissisimasut Inatsisartut
Siulittaasoqarfiannit atorfinitsinneqarlutillu soraarsinneqartassapput.

Imm. 2. Inatsisartut allaffeqarfianni sulisut allat Inatsisartut Siulittaasuannit imaluunniit Siulittaasup taamaaliornissamut piginnaatitaanit atorfinitsinneqarlutillu soraarsinneqartassapput.

Imm. 3. Inatsisartut Ombudsmandiata sulisuni atorfinitsillugillu soraarsittassavai.

Imm. 4. Inatsisartut Allattoqarfianni sulisut aammalu Inatsisartut Ombudsmandianni sulisut akissarsiaat Inatsisartut Siulittaasuannit aalajangersarneqartassapput.

Imm. 5. Tjenestemandit Inatsisartut suliffeqarfiini atorfillit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 4-mi, ulloq 20. maj 1998-imeersumi, § 50 naapertorlugu Inatsisartut Allattoqarfianni tjenestemandit aamma Inatsisartut Ombudsmandianni tjenestemandit soraarnerussutisiaqartinneqassapput maleruagassat Namminersorlutik Oqartussani tjenestemandinut atuuttut malillugit.

§ 60. Inatsisartut missingersuutissaattut siunnersuutit, missingersuutinik Inatsisartut Ombudsmandiannit pissarsianik ilallit, sulisoqarnikkut killissarititaasussatut kissaatigineqartunik pisariaqarnera malillugu nassuiaatitaqartussat, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit suliarineqartassapput.
Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaliamut inassuteqaateqartassaaq, taassumalu siunnersuut
piffissaalluarallartillugu aningaasallu ukiuannut tulliuttumut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummut ilanngunneqarsinnaanngorlugu naammassillugu suliarissavaa. Missingersuutissatut siunnersuut Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaliap akuerisaa aningaasat ukiuannut tulliuttumut inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip suliarineqarnissaanut atugassanngorlugu Naalakkersuisut Siulittaasuannut ingerlatinneqassaaq,
inassuteqaatigalugu aningaasaliissutissat Inatsisartunut tunngasut katinneri inatsisissatut siunnersuummut ilanngussami 1-imi ilanngunneqassasut,
missingersuutillu katitigaaneri aningaasanut inatsisissatut missingersuutitut ilanngussanut ilanngunneqassasut.

Imm. 2. Taamatuttaaq inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissaattut siunnersuummi Inatsisartunut tunngatillugu ilanngutitinniakkat, Inatsisartut Ombudsmandiata ilanngutitikkumasaanik pissarsianik ilallit, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit suliarineqartassapput. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaliamut inassuteqaateqartassaaq, taassumalu siunnersuut piffissaalluarallartillugu aningaasallu ukiuanni pineqartumi inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissatut inatsisissaattut siunnersuummut ilanngunneqarsinnaanngorlugu naammassillugu suliarissavaa.

Kapitali 15

Aalajangersakkat allat

§ 61. Inatsisartunut nutaamik qinersinertaqanngitsumik Inatsisartut Naalakkersuisut atuukkunnaarsippatigit Naalakkersuisunillu nutaanik qinersillutik piffissap qinigaaffiup sinneranut Inatsisartut nutaamik inissitsitissallutik aalajangersinnaapput.

Imm. 2. Imm. 1 malillugu inissitsiternermi nutaamik qinersisoqareernermi inissitsiterneq pillugu aalajangersakkat atorneqassapput, taamaattorli allannguutinik Inatsisartut aalajangigaannik allannguuteqartinneqarsinnaallutik.

§ 62. Inatsisartut allagaataasa isumannaatsumik paarineqarnissaat Inatsisartut Siulittaasoqarfiata isumagissavaa.

Kapitali 16

Atuutilersitsineq

§ 63. Suleriaasissaq manna ulloq 1. december 2010 atuutilerpoq.

Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut Suleriaasiat 4. november 1999-imeersoq ulloq 23. maj 2000-imi, ulloq 19. oktober 2001-imi, ulloq 8. april 2003-mi, ulloq 28. november 2008-mi aamma ulloq 9. april 2010-mi allannguutitalik suleriaasissap matuma atuutilernera peqatigalugu atuukkunnaarsinneqarpoq.

22. september 2011 Inatsisartut suleriaasiata allanngortinneqarnerani § 9, imm. 1-ip oqaasertalerneqarnera allanngortinneqarpoq.

Suleriaatsip allannguutaa imaattumik atuutilersitsinermut aalajangersagartaqarpoq:

§ 2

Allannguutit akuersissutigineqarunik ingerlaannaq atuutilissapput, tamatumalu kingorna Inatsisartuni ataatsimiititaliat tamarmik nutaamik pilerseqqinneqarlutik.

29. maj 2012 Inatsisartut suleriaasiata allanngortinneqarnerani § 17, imm. 4-p aamma § 38, imm. 1-ip oqaasertalerneqarneri allanngortinneqarput.

Suleriaatsip allannguutaa imaattumik atuutilersitsinermut aalajangersagartaqarpoq:

§ 2

Allannguutit 1. januar 2013 atuutilerput.

ILANNGUSSAQ

OQAASEQARNERMI PIFFISSALIUSSAT

(piffissat oqaaseqarnerup sivisunerpaaffigisinnaasai minutsinngorlugit nalunaagaapput)

Inatsisartut inatsisissaannut Inatsisartullu peqqussutissaannut siunnersuutit:

Siullermeerinninneq

Saqqummiussineq - qinnuteqareernikkut	10 min.
Naalakkersuisut akissuteqaataat - qinnuteqareernikkut	10 min.
Oqaaseqartartut (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	15 min.
Malitsigisaanik oqaaseqaatit akissuteqaatillu	2 min.
Siunnersuuteqartup inaarutaasumik oqaaseqarnera (partii ataaseq apeqqutit marluk)	5 min.
Naalakkersuisut inaarutaasumik oqaaseqarnerat (partii ataaseq apeqqutit marluk)	15 min.
(apeqqutit akissutillu tamarmik 2 minutter)

Aappassaaneerinninneq

Naalakkersuisut akissuteqaataat - qinnuteqareernikkut	10 min.
Oqaaseqartartut (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	15 min.
Malitsigisaanik oqaaseqaatit akissuteqaatillu	2 min.
Siunnersuuteqartup inaarutaasumik oqaaseqarnera	5 min.
Naalakkersuisut inaarutaasumik oqaaseqarnerat (partii ataaseq apeqqutit marluk)	10 min.
(apeqqutit akissutillu tamarmik 2 minutter)

Pingajussaaneerinninneq: Allannguutissatut siunnersuutinik saqqummiussisoqartinnagu

Naalakkersuisut akissuteqaataat	5 min.
Oqaaseqartartut (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	2 min.
Malitsigisaanik oqaaseqaatit akissuteqaatillu	2 min.
Siunnersuuteqartup inaarutaasumik oqaaseqarnera	5 min.
Naalakkersuisut inaarutaasumik oqaaseqarnerat (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	5 min.
(apeqqutit akissutillu tamarmik 2 minutter)

Pingajussaaneerinninneq: Allannguutissatut siunnersuutinik saqqummiussisoqartillugu

Naalakkersuisut akissuteqaataat - qinnuteqareernikkut	5 min.
Oqaaseqartartut (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	10 min.
Malitsigisaanik oqaaseqaatit akissuteqaatillu	2 min.
Siunnersuuteqartup inaarutaasumik oqaaseqarnera	5 min.
Naalakkersuisut inaarutaasumik oqaaseqarnerat (partii ataaseq apeqqutit marluk)	5 min.
(apeqqutit akissutillu tamarmik 2 minutter)

Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutit:

Siullermeerinninneq

Saqqummiussineq - qinnuteqareernikkut	5 min.
Naalakkersuisut akissuteqaataat - qinnuteqareernikkut	5 min.
Oqaaseqartartut (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	15 min.
Malitsigisaanik oqaaseqaatit akissuteqaatillu	2 min.
Naalakkersuisut inaarutaasumik oqaaseqarnerat (partii ataaseq apeqqutit marluk)	5 min.
Siunnersuuteqartup inaarutaasumik oqaaseqarnera (partii ataaseq apeqqutit marluk)	5 min.
(apeqqutit akissutillu tamarmik 2 minutter)

Aappassaaneerinninneq

Inatsisartut inatsisissaattut peqqussutissaattullu siunnersuutit pingajussaaneerneqarnerini oqaaseqarnermi piffissaliussat assigaat.

Nassuiaatit:

Inatsisartut inatsisissaattut peqqussutissaattullu siunnersuutit siullermeerneqarnerini oqaaseqarnermi piffissaliussat assigaat.

Ammaanermi oqallinnerit:

Oqaaseqartartut (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	30 min.
Malitsigisaanik oqaaseqaatit akissuteqaatillu	2 min.
Naalakkersuisut inaarutaasumik oqaaseqarnerat	20 min.
(apeqqutit akissutillu tamarmik 2 minutter)

Apeqquteqaatit aallaavigalugit oqallinnerit:

Saqqummiussineq - qinnuteqareernikkut	10 min.
Naalakkersuisut akissuteqaataat - qinnuteqareernikkut	10 min.
Oqaaseqartartut (partii ataaseq apeqqutit pingasut)	10 min.
Malitsigisaanik oqaaseqaatit akissuteqaatillu	2 min.
Naalakkersuisut inaarutaasumik oqaaseqarnerat	5 min.
Apeqquteqaateqartup inaarutaasumik oqaaseqarnera	5 min.
(apeqqutit akissutillu tamarmik 2 minutter)

Suliap annertunerata tamanna pisariaqalersippagu oqaaseqarnissamut piffissaliussatut aalajangersakkat avaqqunneqarnissaat Siulittaasoqarfiup
akuersissutigisinnaavaa. Oqaaseqarnissamut piffissaliussap sivitsorneqarnissaa pillugu saaffiginninneq ataatsimiinnissaq pineqartoq kingusinnerpaamik ullunik marlunnik sioqqullugu pisariaqarpoq.

Sidst redigeret af: Laila Kristiansen (13 maj 2013 10:44)