Danmarkip-Kalaallit Nunaata kulturimut aningaasaateqarfiat
Danmarkip-Kalaallit Nunaata kulturimut aningaasaateqarfiat uku aningaasaateqarfiit pingasut ataatsimoortinneqarnerisigut; Danmarkip-Kalaallit Nunaata kulturimut aningaasaateqarfiat 1996-imeersoq, Kalaallit Nunaannut aningaasaateqarfik 1959-imeersoq kiisalu Folketingip Kalaallit Nunaannut aningaasaateqarfia, 1. juni 2005 aallarnerfigalugu pilersinneqarpoq.
Aningaasaateqarfiup aningaasatigut pisuussutai aningaasaateqarfiit pingasut tigoriaannartut aningaasaataasa ataatsimoortinneqarnerisigut, piffissami ataatsimoortitsinerup nalaani 22 mio. kr.-it missaaniittut pissarsiarineqarput.
Aningaasaateqarfik maleruagassat toqqammavigalugit sulivoq, taakkulu malillugit aningaasaateqarfiup siunertaraa:
1) Kalaallit Nunaata Danmarkillu naalagaaffiata ilaata allap akornanni kulturikkut atassuteqaatit siuarsarnissaannut tapersiuteqartarnissaq, ilaatigut makku ilanngullugit:
a) Kalaallit Nunaata Danmarkillu kulturikkut atassuteqaqatigiinnerata siuarsarneqarnissaa soorlu Kalaallit Nunaannut/ -nit angalanerit ikiorsiiffigineqartarneratigut.
b) Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu kulturikkut socialikkullu ingerlatsiviit il.il. tapiiffigineqartarnissaat.
c) Atuagassiat, atuakkat filmiliallu il. il. pilersinneqartut tapiiffigineqatarnissaat.
d) Kalaallit ukiuni arlalinni Danmarkimeereersimasut aamma ukiuni arlalinni Kalaallit Nunaaneereersimasut imminnut tunngasunik pissuteqarlutik Kalaallit Nunaanniittariaqarnermik imaluunniit Danmarkimiittariaqarnermik pisariaqartitsisut namminneq akiligassarinngisaminnik Kalaallit Nunaaliarnissaminnut Danmarkiliarnissaminnulluunniit ikiorsiiffigineqartarnissaat.
e) Kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut ikiorsiiffigineqartarnissaat.
2)
a) Umiarsuup Kalaallit Nunaanukartaatip M/S ”Hans Hedtoft”-ip umiuneratigut ajunaartut qimataasa aningaasatigut ikiorsiiffigineqartarnissaat, taamaaliornikkut Kalaallit Nunaannut aningaasaateqarfik 1959-imeersoq aqqutigalugu tapiissutinik pissarsisartut, taassuma atortuujunnaarneratigut pisussaasatut naatsorsuutigisaannik isumaginnissinnaajumalluni.
b) ajunaarnerit Kalaallit Nunaanni pinngortitap pissusiata pilersissimasaasa kingunerinut sakkukillisaaniarluni ikiorsiinissaq siusinnerusukkut Kalaallit Nunaannut aningaasaateqarfik 1959-imeersoq aqqutigalugu ikiorsiissutinik pissarsisartut peqqutissaqartumik naatsorsuutigisaannik isumaginninnissaq aamma ajunaarnerit Kalaallit Nunaanni pin-ngortitap pissusiata siunissami pilersittarumaagaasa kingunerinut sakkukillisaaniarluni Kalaallit Nunaannut aningaasaateqarfik 1959-imeersumit tunngaviusumik aningaasaatit ilaasa iluinit naleqquttumik ikiorsiinissaq qulakkiissallugu.
Siulersuisut
Aningaasaateqarfik siulersuisunit arfineq-marlunnik ilaasortalimmit aqunneqarpoq tassaasunik; Statsministereqarfiup sinniisuutitaa siulittaasutut, ilaasortaq ataaseq Statsministereqarfimmit toqqagaq, ilaasortat marluk Folketingip Siulittaasoqarfiata toqqagai, ilaasortaq ataaseq Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut toqqagaat kiisalu ilaasortat marluk Kalaallit Nunaanni Inatsisartut toqqagaat. Piffissami matumani aningaasaateqarfiup siulersuisui makkuninnga inuttaqarput:
Departementschef Karsten Dybvad (siulittaasoq), Statsministeriet.
Departementschef Peter Schultz (siulittaasup tullia), Namminersorlutik Oqartussat.
Folketingimi ilaasortaasimasoq Frank Jensen (S).
Folketingimi ilaasortaasimasoq Henrik Vestergaard (V).
Folketingimi ilaasortaq Lars-Emil Johansen.
Katersugaasivimmi inspektøri Aviâja Rosing Jakobsen.
Rigsombudsmand Søren Hald Møller.
Ukiumut ataasiartumik siulersuisut agguaassisarput. Qinnuteqaatinik nassiussinissamut 1. juni killigitinneqarpoq. Qinnuteqarnissamut killiliussap kingorna qinnuteqaatit tiguneqartut nalinginnaasumik itigartinneqartarput. Qinnuteqaatit aningaasaateqarfiup allattaanut, Statsministereqarfimmut, Prins Jørgens Gård 11, DK-1218 København K., telefax 33 11 16 65-imut nassiunneqassapput. Immikkut ilusilikkanik qinnuteqarfissianik atuisoqartanngilaq, siunertamulli sukumiisumik nassuiaanermik qinnuteqaat imaqartinneqarsinnaavoq, suliariniakkatut qinnuteqaataasup missingersuutaa ilanngunneqassaaq kiisalu siusinnerusukkut assingusumik suliarineqarsimasoq pillugu naatsorsuutit taamatuttaaq ilanngunneqartariaqarlutik. Allaninngaanniit siunertamut taperserneqarnissaq qinnuteqaatigineqarsimanersoq ilisimatitsissutigineqartariaqarportaaq. Qinnuteqaat kalaallisut allanneqarsimasoq danskisuumut nutserneqarsimaneranik ilaqartinneqassasoq kissaatigineqarpoq.
Siulersuisunut ilaasortat atuuffimmik ingerlannissaannut aningaasarsiaqartitaanngillat, aningaasartuutilli atuuffiup ingerlanneranit pilersimasinnaasut taarsiiffigineqartarput.
Toqqaasarneq piffissarlu toqqagaaffik
Siulersuisunut qinersinerit ingerlanneqarsimasut ukiunut arfinilinnut atuupput. Folketingilli Siulittaasoqarfianit siulersuisunut qinersinerit ingerlanneqarsimasut ukiunut sisamanut atuupput. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut sinniisuutitaminik marluusunik ataatsikkut qinersinerminni – siulittaasumit makitsineq ingerlanneqartoq malillugu aalajangerneqartumik – sinniisuutitap aappaa ukiut pingasut ingerlareerneranni tunuartariaqassaaq, matuma kingorna Kalaallit Nunaanni Inatsisartut sinniisussamik ataatsimik qinerseqqittariaqassapput. Kalaallit Nunanni Inatsisartunit toqqarneqarluni sinniisuutitaasoq kinaluunnit qinerneqarfigisamini piffissaq suli qaanngiutinngitsoq siulersuisunit tunuarpat, kingoraartaasoq siulerisimasami qinigaaffianut piffissamut sinneruttumut taamaallaat qinigaasinnaavoq.
Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.
Inatsisartut ilaasortamik piffissami 1. juni 2014 tikillugu atuuttussamik UPA 2008-mi toqqaapput.
UPA 2011-mi ilaasortamik ataatsimik 1. juni 2017-ip tungaanut atuuttussamik toqqaassapput.
Saaffigisassaq:
Danmarkip-Kalaallit Nunaata kulturimut aningaasaateqarfiat pillugu annertunerusumik paasissutissat allatsimut saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaapput,
oqaras. (+45) 33 92 22 31 imalt. oqaras. (+45) 33 92 33 00 (Statsministereqarfik).
Aningaasaateqarfik pillugu
paasissutissat Statsministereqarfiup nittartagaani
http://www.statsministeriet.dk/ pissarsiarineqarsinnaapput.
