Asasakka tamassi

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata isumasioqa­tigiinnermi matumani peqataanissamut Kommuneqarfik Upernavimmit qaaqqusissut tigummagu minutserpassuit qaangiutinngitsut Upernavimmukarnissamut bilitsit ta­maaniinnermilu ineqarnissaq inniminnerneqarput. Pissutaasoq nalunaappoq: Pingaar­torujussuuvoq Inatsisartut ataatsimiititaliaata ataatsimiititaliap suliassaqarfiani nu­natsinni pissutsinut ataatsimiititaliaq qanimut peqataasussaammat, taamaalillunilu pissutsinut ataqatigiinnernullu aalajangersimasunut ilisimaarinninneq Inatsisartut aa­lajangigaasigut ersersinneqartartussaammat.

Aallarniutigalugu ataatsimiititaliap siulittaasuata Aqqaluk Lyngip inuulluaqqussutaa apuunniarpara, taannami Inatsisartunut tunngatillugu suliassat allat pissutigalugit isu­masioqatigiinnermi peqataasinnaanani nalunaarsimammat. Isumasioqatigiinner­mut matumunnga atatillugu ataatsimiititaliaq sinnerlugu peqataavugut, uanga ataatsi­miititaliamut siulittaasuugallartutut, Otto Jeremiassen aamma Jakob Sivertsen ataat­simiititaliap ilaasortaatut, Georg Olsenilu, Aqqaluk Lyngimut sinniisussatut. Demo­kraatit ataatsimiititaliamut ilaasortaatitat ajoraluartumik peqataasinnaasimanngilaq.

Ataatsimiititaliaq sinnerlugu qaaqquneqarput qujassutigeqaara, tamatumunngalu pe­qatigitillugu Tulugaq pillugu allagaqaatip malitseqartinneqarnissaanik suliap ajun-ngit­sumik ingerlateqqinneqapallannissaanik kommunalbestyrelse suliaqarsimammat angisuumik nersualaarusuppara.

Tamaani pinngortitap pisuussutaasa piuinnartinneqarnissaasa pingaartinneqarnerata uppernarsarpaa tunngaviusumik pingaartitat uummammillu sulissutigisat tamatumani pineqartut. Kalaallinullumi inuiannut ataatsimut ilisarnaataavoq pinngortitami pi­suussutigisatta ilisimaarinerat. Neriuutigaara ilissi suliniutisi nunatsinni kommunit nunallu immikkoortuisa sinnerinut maligassiuisuujumaartoq.

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliami tunngaviusumik eqqar­sartaaserput imaappoq, pinngortitamik sernissuinerup, pinngortitamik pingaartitsi­nerup pinngortitamillu atorluaanerup iluatsilluartumik oqimaaqatigiimmillu pinissaa innuttat suliassarigaat. Taamaammat suliap tamatuma ingerlaqqinnerani sapinngisa­mik amerlanerpaat ¿ inuusuttuugunik utoqqaagunillu, angutaagunik arnaagunillu kom­munillu qanitariikkunik - suleqataanissaat peqataanissaallu pingaarluinnarpoq.

Uumassusilinnik pisuussutit atorluaavigineqarnerini Eqqissisimatitsinermut Avata-ngisiinullu Ataatsimiititaliamit sammineqartoq tassa nungusaataanngitsumik ator­luaaneq, tamatumalu sulissutigiuarnissaa pissusissamisoorlunilu aalajangersi­manerusumik imaqartinnissaa pissusissamisoortuujuassaaq, taamaalilluni kikkut ta­marmik nungusaataanngitsumik atorluaanermik eqqortumik paasinnillutik oqallin­nermi peqataasinnaaniassammata. Kalaallit Nunaanni tamatta pinngortitaq taassuma­lu pisuussutai arlaatigut pinngitsoorsinnaangilavut. Taamaammat taassuma piuinnar­tinneqarnissaa pillugu kikkut tamarmik patajaatsumik pinngortitap tamatigoortuu­neranik sorsuutiginninnissamut piumassuseqarluarnissaat pingaarluinnartuuvoq.

Tulluartutut isigaara apeqqut naleqqulluinnartoq aallarniutigissallugu: Nungusaa­taanngitsumik piniarneq, nungusaataanngitsumillu atorluaaneq sunaana?

Sisamanik assigiinngitsunik nassuiaateqarluni apeqqut taanna ataatsimiititaliap akiu­mavaa:

1: Piniakkat atorluarnerisigut uumasoqatigiiaat qaffasinnerpaaffissaat sunnissanngilaat.

2: Piniakkat atorluarnerisigut uumasoqatigiit piaqqiornerat akornusissanngilaat.

3: Piniakkat atorluarnerisigut ¿nungusaataanngitsumik atorluaanerup qaffasin­nerpaaffissaa¿ sunnissanngilaat. Uumasoqatigiillu annertunerpaamik atorluaaviginerat anguneqassaaq taakku ukiumut piaqqiornerminni qaffasinnerpaaffissartik anguppas­suk, taamatullu pisoqarajuppoq inissanut nerisasassanullu sanilliullugu uumasoqati­giit amerlassusiat ima annikitsigilersimappat, uumasut ataasiakkaat nerisassat piaq­qiorfissallu pillugit inissaq pillugu annertuumik unammillerunnarsimassammata.

4: Maannakkut piniakkat pisat atorluarneqarnerat akornusiisuusariaqanngilaq kingu­aariinni tulliuttussat taamatut ator­luaasinnaanissamut periarfissaqartikkunnaarsin­naassallugit.

Nungusaataanngitsumik atorluaanissamut peqataasut isummersussappata ataatsimii­titaliap qujassutigissavaa. Imaalluarsinnaavormi ilissi nungusaataanngitsumik piniar­neq nungusaataanngitsumillu atorluaaneq allatorluinnaq paasisimagissi. Paasinnin­nermimi nassuiaatiginninneq akissutit akuleriiaarlutik katiterneqarneriniissinnaavoq. Nungusaataanngitsumik atorluaaneq pillugu nunani tamalaani nassuiaasarnermik ataatsimiititaliaq ilisimaarinnilluarpoq, ataatsimoorlutali paasinninnitsinnik, ajor­nanngippallu nammineerluta paasinninnitsinnik, nassaarniaqatigiittariaqarpugut, taa­maaliornikkummi sulinerup aamma timitaqarnerusumik sulinerup, ingerlateqqinneri­ni inat­sisitigut pinngortitamilu piniarnikkut paasilluarsinnaasatsinnik nalinginnaasu­mik periartarnitsinni ilisarisinnaasatsinnik aallaaveqartariaqaratta.

Inatsisartut ukiarmi novemberimi decemberimilu ataatsimiinnerannut atatillugu pin-ngortitap illersorneqarnissaanut inatsimmik Inatsisartut akuersissutiginnipput. Eqqis­sisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuut suli­araa, ataatsimiititaliarlu, ilaatigut ima imaqartumik oqaaseqaateqarluni, isumaliutis­siissuteqarpoq:

¿Nunatsinni innuttaasut pinngortitaq inuuffigaat inuuniuteqarfigalugulu. Pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni iluaqutigineqaannassappata pinngortitap allanngutsaaliorneqarnissaata pisariaqarneranik paasinninneq anner­tusarniarlugu ukiuni makkunani suliniartoqarpoq.

Illersuinermi iluaquteqarnermilu tunngaviit imminnut naapertuuttumik ingerlatsivi­gineqartariaqarnerat innuttaasut pinngortitamik atuineranni aalajangiusimaneqas­saaq. Pinngortitamik illersuineq kulturikkullu ileqqorisat aalajangiusimaneqarnis­saat innuttaasut tamarmik anguniartariaqarpaat, tamannalu ataatsimiititaliap er­seqqissarumavaa. Ileqqutoqqatsinnut tunngasumik piginnaatitaaffitta siunnersuutik­kut killiliivigineqannginnissaat ataatsimiititaliap tunngavissaatippaa.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq nunatsinni pinngortitap illersorneqarnissaanut siun­nersuut siunissami patajaatsumik sinaakkutissiisoq. Tamatumunnga ilutigitillugu Naalakkersuisut pinngortitamik illersuinerup annertusarneqarnissaanut sakkussanik pisariaqartunik siunnersuutikkut pissarsisinneqarput, minnerunngitsumik uumasut miluumasut timmissallu eqqarsaatigalugit.

Pinngortitamik illersuinerup nalinginnaasumillu ilisimasat atuartitsinermi atuartit­sinermilu atortuni ilanngunneqarnissaat pingaartuummat ataatsimiititaliap erseq­qissassavaa.

Nunatsinni innuttat ikittuunerat, aningaasatigut atorsinnaasat annertunnginnerat illua tungaatigulli nunap illersugassap isorartoorsuunera pissutigalugu siunner­suummut tunngatillugu iliuuseqarfissat tulleriiaariffigineqarnissaat pingaaruteqar­poq. (Isorartussusaa Skagenimit Afrikap avannaata tungaanut isortartussuseqarlu­ni).

Illersuineq pillugu maleruagassat ilaasa kommuninit aqutsivigineqarsinaanerannik siunnersuummi periarfissat ataatsimiititaliamit pissanganartutut isigineqarput, ataat­simiititaliallu kommunit kaammattussavai periarfissaq taanna eqqumaffigini­aqqullugu. Sumiffinni nakkutilliinerup akisussaanerullu annertusineqarnerat iller­suineq pillugu maleruagassanut tunngatillugu akisussaassuseqarnerulernissamut kajumissaataasinnaavoq. Immikkoortumik aalajangersimasumik isumaginninneq komnmunimit tiguneqarpat kommunimi aqutsinerup aningaasatigut tapersiivigine­qarnissaa pingaaruteqarpoq.

Piniarnermi nakkutilliisoqarnermik aaqqissussinerup patajaallissaavigineqarnis­saanik pisariaqartitsineq siullermeerinninnermi arlalinnit erseqqissaatigineqartoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Aaqqissuussinerup patajaallisaavigineqarnissaa pisariaqartoq ataaatsimiititaliaq isumaqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik illersor­nissamut pisussaaffeqarneq pillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat oqaaseqaataat innersuutigissallugit aammalu tikkuassallugu aaqqissussineruju­maartumi piniarnermut nakkutiliisoqarnermik aaqqissussinerup, nunamik eqqissisi­matitamik nakkutilliinerup illersuinerlu pillugu siunnersuut naapertorlugu nakkutil­liinermik suliassat allat ilanngunneqarsinnaanerat misissuiffigineqartariaqartoq.

Ataatsimiititaliap ilimagaa pinngortitamik illersuinerup patajaallisaavigineqarnis­saanik Naalakkersuisut anguniagaat Naalakkersuisunit ukiuni aggersuni aningaasa­nut inatsisit aqqutigalugit tapersiivigineqartarumaartut.

Oqaatigineqareersutut siunnersuut allannguuteqartinnagu Inatsisartut isumaqatigiit­tut akuersissutigaat, tamannalu tassa Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataat­simiititaliamit oqaaseqaatigineqartunik Inatsisartut isumaqatigiittut akuersissutiginnin­nerattut isigineqartariaqartoq.

Kommuninut nunallu immikkoortuinut nunatsinni pinngortitami pisuussutit piuju­aannartinneqarnissaannut timitalimmik pilersaarusiortoqartassaaq. Tamannalu pi-ngaarnersiuilluni ingerlanneqartariaqarpoq, taamaaliornikkullu uumasoqatigiit su­miiffiillu innarliasut salliutillugit ukkatarineqartariaqarlutik.

Iliuusissatut pilersaarusiat innuttat pinngortitamiinnissamut periarfissaannut, pin-ngor­titamik taas­sumalu pisuussutaannik illersuinermut atorluaanermullu tunngassuti­linnik imaqarnissaat pisariaqarpoq.­

Tamatuma peqatigisaanik pingaartuuvoq pinngortitami pisuussutinik inoqarfinni nu­nallu immikkoortuini illersuinissamut atorluaanermullu periusissanik ilanngussaqar­nissarput nassuiaateqarnissarpullu. Periusissat taakku siunissamut ungasissumut naat­sorsuussaanissaat pisariaqarpoq, taamaalilluni kinguaassavut uatsinnut periarfissiis­sutigineqartut assinginik periarfissaqarsinnaassammata. Pinngortitap pisuussutaannik innuttat inuussutissarsiornissamut periarfissaasa periusissaannik suliaqarfigineqar­tariaqarput. Tamakku tassaasinnaapput nungusaataanngitsumik inuussutissar­siorner­mik ingerlatsineq, tassungalu ilanngullugu takornariaqarneq innarliisuunngitsoq, pinn­gortitamut tunngasumik ilinniartitsinernik aaqqissuussinerit, piniakkanik nakku­tilliisoqarnerit il.il.

Ataatsimiititaliamillu tikkuaavigineqartariaqartutut isigaarput periusissanut taakku­nunnga tunngatillugu Kalaallit Nunaanni tamani tamaani pinngortitap pisuussutaasa allatut atorluarneqarsinnaanerinut periarfissat qulaajaavigineqarnissaat pingaartuu­soq.

Assersuutigalugu maani Upernavimmi kommunip iluani mitit manniliortartut eqqarsaatigalugit ullut qiviuinik aaqqissugaasumik mianersortumillu ullutarsinnaa­nerat isertitaaqaataasinnaasutut periarfissaasinnaavoq. Nutaamik eqqarsaritsi, kisian­ni qan­gaaniilli nungusaataanngitsumik periuserisimasasi puigorniaqinasigit.Siunissa­mut ungasinnerusumut nungusaataanngitsumillu atorluaanermik ­eqqarsaritsi.

Ataatsimiititaliap pinngortitamik illersuinissamut inatsimmut oqaaseqaammigut oqaa­tigisaatut Inatsisartunit nalunngilluinnarparput sumiiffikkaartumik arlaatigut iliuuse­qarnerit, minnerunngitsumik aallartisarnerup nalaani, pisortanit aningaasaliissutinik ilaqartinneqarnissamik pisariaqartitsisussaasut. Tamatumali qunoriartittariaqanngilaa­tigut, siunissarmi eqqarsaatigalugu pinngortitap illersorneqarneranik sulinikkut pin- n­gitsoorani iluaqutaasoq paasinarsiumaarmat. Tamanna inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasussaavoq, ilaatigut sumiiffimmi iluarisimaarinninnerunikkut, inuttut ilorri­simaarnerunikkut, taakkununngalu ilanngullugu ataavartumik suliffissaqartitsilernik­kut.

Kalaallit Nunaanni silaannaap ukiuni makkunani allanngoriartornera silarluttarneralu ataatsimiititaliap ilissittullu malittarai. Kalaallilli Nunaanni inuusaatsitta allanngortin­neratigut silaannaap allanngunnginnissaa qulakkeersinnaanngilarput. Silaannaalli immallu sarfaata ilisimatuujussutsikkut misissugarineqarnissaat sulissutigisinnaavar­put, taamaaliorpugullumi, taamaaliornitsigullu taakkununnga tunngasut annertuneru­sumik ilisimasaqarfigilersinnaallugillu paasisaqarfigisinnaallugit. Nunarsuarli tamak­kerlugu mingutsitsineq periarfissat tamaasa atorlugit mianersoqqussutigiuartariaqar­parput. Soorlu Ruslandimiit aqqartartut atomip nukinganit ingerlatillit kiviorartinneqartut, nunatta sineriaanut mingutsitsiuarnerat. Mingutsitsinerummi uagut issittumiittugut siulliulluta eqqortussaavaatigut, piniakkavut silaannaalluunniit pissusaatalu sunniivigineqarnerisut.

Silaannaap allanngoriartornera allatut ajornartumik akueriinnartariaqarparput, inuu­saaserpullu tamatumunnga naleqqussarlugu. Siusinnerusukkut taamaaliortarsimavu­gut siunissamittaarlu taamaaliorsinnaasariaqarpugut.

Ataatsimiititaliaq maannarpoq tusarnaariartorluni paasisassarsiorlunilu. Pinngorti­tap illersorneqarnissaanut inatsisip paasineqarluni atugaalernissaanut sunniuteqaqa­taarusullutalu suleqataarusuppugut, tamatumalu soqutigisatta pitsaasumik sunniute­qarnissaa kissaatigalutigu - tassalu, pinngortitaq taassumalu pisuussutai piujuaannar­tinneqarlutillu illersorneqassasut.

Taamatut naakkaluamik oqaaseqarlunga isumasioqatigiinnerup pissarsiviulluarnissaa ataatsimiititaliaq sinnerlugu qularutiginngilara.

Qujanaq